Kulunut viikko on ollut jännitystä täynnä. Olemme jo tovin tiirailleet yhtä tonttia sillä silmällä, mutta myyjän pyyntihinta on kuitenkin mielestämme ollut aika reippaasti ylihinnoiteltu. Virastovierailun jälkeen kun vielä tuo paalutustarve selkeni, niin ajatuksemme tontin todellisesta arvosta vahvistui entisestään. Tältä pohjalta teimme tontista tiistaina huomattavasti pyyntihintaa alemman tarjouksen. Välittäjän ilme oli kyllä näkemisen arvoinen ja hän ei ensin edes ollut viemässä tarjousta eteenpäin myyjälle. Mies kuitenkin pysyi tiukkana ja esitti perustelut ostotarjouksen suuruudelle sen verran vakuuttavasti, että lopulta tarjous lähti myyjälle punnittavaksi. Fiilikset meillä oli kuitenkin jo aika alistuneet ja aloitimme asennoitumisen siihen, että tämä tontti ei ollut tarkoitettu meille.
Mutta, mutta...välittäjä palasikin asiaan jo seuraavana päivänä. Myyjä oli tehnyt odotuksiemme vastaisesti sittenkin vastatarjouksen. Ja mikä parasta hyvin lähelle meidän ajatusta siitä mihin lopullinen hinta voisi asettua! Nyt oli meidän vuoro iskeä mietintämyssy päähän. Lähteäkö pelaamaan riskillä ja tehdä vastatarjous vai hyväksyä muutaman tonnin ylitys alkuperäisestä ajatuksestamme. Listasimme plussat ja miinukset tontista ja totesimme, että melkein vuoden etsinnän jälkeen tämä on nyt se meidän tontti. Näin ollen eilen hyväksyimme myyjän vastatarjouksen ja sovimme kaupat heti ensi kuun alkuun. Nyt melkein uskaltaa jo huutaa JEE! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti